Tausta ja tekijät

Naisen Euro -projekti kommentoi naisten ja miesten, sekä naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen välistä palkkaepätasa-arvoa. Miksi siis olemme sekoittaneet kuvioon avioliiton ja häämekot? Mielestämme avioliittoinstituutiota voi hyvin käyttää kuvaamaan naisten taloudellista riippuvuutta miehistä – asia, josta ei ole päästy edelleenkään eroon; monet naiset saavat miehiä pienempää palkkaa ”samasta tai samanarvoisesta” työstä, matalapalkka-alat ovat tyypillisesti naisvaltaisia aloja, köyhyys naisistuu sekä Suomessa että maailmalla, naisille kertyvät eläkkeet ovat keskimäärin miehiä pienempiä ja moni nainen on arjessaan yhä riippuvainen miehen palkkapussista.

Avioliitto puolestaan on kulttuurihistoriallisesti tarkasteltuna ollut aina paitsi seksuaalisuuden ja suvunjatkamisen kontrolloimiseen tarkoitettu järjestelmä, myös taloudellisten suhteiden järjestämiseen tarkoitettu instituutio. Avioliitto ei nykypäivänäkään ole pelkästään kahden henkilön välinen tunnesiteeseen perustuva asia, vaan vahvasti yhteiskunnallinen järjestely, jolla on monia oikeudellisia, taloudellisia ja sosiaaliseen hyväksyntään liittyviä piirteitä. Avioituminen on usein merkinnyt erityisesti naiselle taloudellista turvaa – ja ollut usein juuri siitä syystä miltei välttämättömyys. Tylyimmillään avioliittoa on kuvattu ”laillistetuksi prostituutioksi”.

Tarkoituksemme ei ole suoraan ottaa kantaa itse avioliittoinstituutioon, vaan kommentoida naisten miehiä heikompaa taloudellista asemaa käyttämällä avioliittokuvastoa ja tekemällä uusia tulkintoja romantisoidusta taloudellisesta järjestelmästä. Siksi kuvissa esiintyvien naisten ja tyttöjen häämekoista puuttuu osa – aivan kuin heidän tilipussistaan. 

Lähteet:

Offen, Karen: A Brief History of Marriage – Marriage Laws and Women’s Financial Independence http://imow.org/economica/stories/viewStory?storyId=3650
Tampereen yliopisto: Avoin yliopisto: Avioliitto kulttuurisena instituutiona
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaaliantropologia/yksilo1.html